fredag 18 maj 2007

KERTAUSKALVOT

MIHIN KIELIOPPIA TARVITAAN

1. Kompastuskohdat

2. Kielen sujuvoittaminen

3. Erikoissanonnat
PRONOMINIT

minä, sinä, hän, me, te, he (Persoonapronominit)
tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne (demonstratiivipronominit)
joka, mikä (relatiivipronominit)
kuka, mikä, kumpi (interrogatiivipronominit)
joka (vuosi), jokainen, joku, jokin, jompikumpi, kukin, kumpikin, kukaan, mikään, kumpikaan, eräs, kaikki, itse, toinen, sama, molemmat, moni, muu, usea, muutama (indefiniittipronominit)

NOMINAALIMUODOT

PARTISIIPIT
lattiaa lakaiseva nainen = nainen, joka lakaisee lattiaa
Lakaistava lattia =lattia, joka pitää lakaista
Lattian lakaissut nainen = nainen, joka on lakaissut lattian
Lakaistu lattia = lattia, joka on lakaistu

INFINITIIVIT

Lakaista – lakaistakseen

Lakaisten – lakaistessa

Lakaisemassa
Lakaisemaan
Lakaisemalla
Lakaisematta

Lakaiseminen

Isä oli lakaisemassa lattiaa kun puhelin soi.

Isän lakaistessa lattiaa puhelin soi.
1. Kompastuskohdat


1.1 PRONOMINIT


Säännöt:

1. Lukijan pitää tietää, mihin pronominilla viitataan.
2. Pronomini ja se mihin viitataan (korrelaatti) ovat yleensä samassa luvussa.

Linnankoski -- hän
Pojat -- he
Kaupunkilaiset -- he
Autoliikenne -- se
Suomi -- se
Mielenilmaukset -- ne
Kirjastoistojen kävijämäärät -- ne

3. Sama pronomini ei voi samassa virkkeessä viitata kahteen eri asiaan.


4. Jos edellisessä lauseessa on kaksi substantiivia, joihin persoonapronomini voisi viitata, viitataan ensimmäiseen persoonapronominilla (HÄN, HE) ja jälkimmäiseen pronomineilla TÄMÄ tai NÄMÄ.

5. Pronominilla ei voi viitata adjektiiviin, verbiin tai yhdyssanan alkuosaan.

Poikkeus: superlatiiviin viitataan sanalla ”mikä”.

Ilta oli ihanin, minkä koskaan olen kokenut.


1.2 E- infinitiivi

Infinitiivin ilmaiseman toiminnan on oltava samanaikaista kuin pääverbin ilmaiseman toiminnan!

Hän lainasi videon vuokraamosta katsellen sitä kotona.

Hän lainasi videon vuokraamosta katsellakseen sitä kotona.

Muista myös:

Liisan kuullen
hänen kuultensa

1.3 REKTIOT

alkaa laskemaan
alkaa laskea

heidän onnistui ____________ (pelastaa) poika hukkumasta.

estin häntä _______________ auton alle.
2. KIELEN SUJUVOITTAMINEN


Mies, joka istui penkillä, luki lehteä.
Penkillä istuva mies luki lehteä.

Mies, joka istui eilen penkillä, lukee nyt lehteä.
Eilen penkillä istunut mies lukee nyt lehteä.

Harrilla on pikkuauto, jota voidaan ohjata kaukaa.
Harrilla kauko-ohjattava pikkuauto.

Se, että nostelee puntteja, vahvistaa rintalihaksia.
Punttien nosteleminen vahvistaa rintalihaksia.
3. ERIKOISSANONNAT

Kotiin ei ole tulemista.

Liisa pyysi pyytämällä rahaa.

Liisa vain tuhlaa tuhlaamistaan.

Olin vetämäisilläni hätäjarrusta, kun

Olin vetää hätäjarrusta, kun

Tulin vetäneeksi hätäjarrusta, kun

Minun oli vedettävä hätäjarrusta, kun

Olin vetävinäni hätäjarrusta, kun
4. KIELIOPILLISET KÄSITTEET
NOMINAALIMUOTOPARTISIIPIT
INFINITIIVIT

torsdag 17 maj 2007

PRONOMINITEHTÄVÄT VASTAUKSET

A.
1. … He joko tuijottavat näitä (tätä) kuin ihmettä tai
2. … Ne ovatkin yleistyneet viime aikoina.
3. … joten suokaamme hänelle tämä pieni hengähdystauko.
4. paljastivat niiden olevan täynnä kraatereita.
5. raskasta, mikä vaatii työntekijältä notkeutta ja …
6. … nuoren, lupaavan urheilijan, jolla oli unelma olla maailman paras, ura.
… nuoren lupaavan urheilijan ura, hänellä oli unelma olla maailman paras.
7. Suurin osa näistä matkalaisista oli ahneita, he lähtivät matkalle kullan kiilto silmissään.
8. Roolipelissä pelaajia on yleensä kahdeksasta kuuteen, yksi pelaajista/ heistä toimii …
9. Yleensä tieteisromaanit sijoittuvat tulevaisuuteen, ____ teoksen uskottavuus on paljolti kiinni kirjoittajan mielikuvituksesta ja teknologian tuntemuksesta.
10. … Saatoin suuttuakin joskus heille, mutta suuttumus meni helposti ohi.
Pronominit
1. … käyttämällä hän varmistaa pääsynsä kouluun.
2. … hänen hyväkseen on tehtävä vielä paljon.
3. tietämättömänä, että nuoret eivät pysty erottamaan kuusta männystä.
4. … kiellettyä, koska maan uskonnon mukaan eläimet …
5. … Voi vain ihmetellä, mikä syy niillä voi olla kieltäytymiseen.
6. mutta ennen kaikkea kielten puhujien on itse taisteltava oikeuksistaan, jos he haluavat tulla ymmärretyiksi.
7. Aikansa lehdet kehuivat ja näyttivät kuvia Lindasta bikineissä, mutta Lindaankin kyllästyy / vähäpukeisiin kuviinkin kyllästyy.
8. … loputon. Jutut eivät ole uutisia vaan juoruja, niitä jokainen lukee mielellään.
9. … He eivät piittaa terveydestään vaan pilaavat elämänsä sillä.
10. … vanhuuteensa. Vanhojahan he ovatkin.
11. … mutta sitä ei todellakaan ole raskasta kantaa, niin kauan kuin koira jaksaa innostua ja heiluttaa häntäänsä minut nähdessään.
12. … mutta onko sitä kaikkea tarkoitettu olohuoneisiimme ja keittiöömme ja parantaako se viihtyvyyttä kodissamme?
13. … harjoittaa, niin tarhoissa olevat eläimet eivät enää selviä luonnossa hengissä.
14. Usein mediassa työskentelevät ihmiset eivät muista, että nimittely voi satuttaa monia.
5. … Kun lopulta pääsee vankilasta pois, voi aloittaa uuden elämän.
16. … vastustaa ydinaseita nähtyään, miten sumeilematta niitä käytettiin.
17. … että tämä etenee mahdollisimman nopeasti.
18. … vanhemmista ja nuorisotyöntekijöistä. Heidän avullaan nuoret oppivat elämään rehellisesti.
19. … sillä murrosikä on vanhemmista irtautumisen vaihe ihmisen elämässä.
Paremmin: "sillä murrosiässä ihminen irtautuu vanhemmistaan."

torsdag 10 maj 2007

IV -MINEN-INFINITIIVI

saastu/vat --> saastu/minen
mene/ät --> mene/minen
korjaa/vat --> korjaa/minen

1. ERIKOISMERKITYKSIÄ

Kenenkään ei ole sinne menemistä.
Kenenkään ei pidä mennä sinne.

Onko tarinaan uskomista?
Onko tarinaan syytä uskoa?


--

Sinä vain nuorrut nuortumistasi.
Sinä vain nuorrut koko ajan.

Lapset vain huusivat huutamistaan.
Lapset vain huusivat jatkuvasti.

2. SANAVARASTON LISÄÄJÄNÄ JA KIELEN YKSINKERTAISTAJANA

Saapua à saapuminen
Sataa à sataminen
Karhutaà karhuaminen
Rahdata à rahtaaminen
Haistella à haisteleminen

Se, että ilmasto saastuu, käy ihmiskunnalle kohtalokkaaksi.
m
Ilmaston saastuminen käy ihmiskunnalle kohtalokkaaksi.

Se, että teitä hiekoitetaan, pelastaa monet vanhukset siltä, että he liukastuisivat.

Teiden hiekoittaminen pelastaa monet vanhukset liukastumiselta.

Se, että urheilee, auttaa jaksamaan paremmin.

Urheileminen auttaa jaksamaan paremmin.



Olin kaatumaisillani mäessä.

Olin kaatua mäessä.

Olin lähtemäisilläni kotiin, kun Heikki tuli.

Olin lähdössä kotiin, kun Heikki tuli.

MA/MÄ INFINITIIVI

(torkku/vat à torkku/ma/ssa)

torkkumassa
torkkumasta
torkkumaan
torkkumalla
torkkumatta


Tulen syömästä.
Tulen syömään.
Tulen syömättä.
Tulen syömällä. (vrt. tulen juoksemalla (syöminen on matkustamisen tapa))



HUOMIO!!!

utan att äta =
syömättä

tai: ”ilman syömistä”

ei mielellään ”ilman että syö”

Lukematta ei opi.
Syömättä ei kasva.
Erehtymättä ei voi onnistua.


Huom. myös:

Söi syömistään
(söi ja söi, söi jatkuvasti)

Nukkuu nukkumistaan
(nukkuu ja nukkuu, nukkuu edelleen ja vieläkin)

2. III infinitiiviin liittyviä REKTIOITA

= tietyn sanan kanssa pitää olla aina tietty muoto toisesta sanasta

esim. alkaa pelata/soittaa/nukkua

(ei: alkaa nukkumaan)

JOITAKIN REKTIOITA

estää ampumasta/syömästä/juomasta

onnistua nukahtamaan/pujahtamaan/

pyytää auttamaan/vaihtamaan vaipat/ antamaan rahaa

halukas auttamaan/tulemaan

fredag 4 maj 2007

INFINITIIVI II

Tehden, itkien, leipoen (instruktiivi)

[Tehdessä, itkiessä, leipoessa (inessiivi)]


MUODOSTUS :

I infinitiivin loppu a/ä à E

tehd/ä à tehden
leipo/a à leipoen

huomaa: ennen a/ä:tä oleva lyhyet eà i

lukea à lukien
itkeä à itkien





ITKIEN, NAURAEN, LEIKITELLEN

Käyttöohjeita:

· ilmaisee tekemisen tapaa (jotain tapahtuu siten että …)
· määrittää lauseen ”pääverbiä” (predikaattia)


Hän juoksi kantaen lasta sylissään.

Mies tervehti meitä hymyillen.

Talvi tuli muuttaen valkoiseksi koko tienoon.

Hän kuljeskeli metsässä vihellellen.

HUOMAA 1



Mikko puhui rumia äidin kuullen.

Asiasta vaiettiin hänen kuultensa.

Älä tee sitä minun nähteni.



HUOMAA 2

- infinitiivin ja pääverbin tekemisen/tapahtumisen on oltava samanaikaista!!!


EI: Hän otti lehden hyllyltä lukien sitä kylvyssä.

VAAN: Hän otti lehden hyllyltä lukeakseen sitä kylvyssä.

EI: Nuoret menivät diskoon tanssien puoleen yöhön saakka.

VAAN: Nuoret menivät diskoon ja tanssivat siellä puoleen yöhön saakka.

EI: Sivuutan esityksessäni elokuvan tekijät keskittyen ajatuksiin, joita filmi herättää.

VAAN: Sivuutan esityksessäni elokuvan tekijät ja keskityn ajatuksiin, joita elokuva herättää.

EI: Komeetta kiertää säännöllistä rataansa saapuen joka 76:s vuosi Maan läheisyyteen.

VAAN: Komeetta kiertää säännöllistä rataansa. Joka 76:s vuosi se saapuu Maan läheisyyteen.

INFINITIIVI I

Nauraa, itkeä, litkiä, tiskata, ripotella, turhautua,
päntätä, sättiä

nauraaksesi, itkeäkseen, litkiäksemme, tiskataksenne

KÄYTETÄÄN
A) OBJEKTINA

Haluan potkia.
Haluan pallon.

Koeta tätä.
Koeta pinnistellä.

Anna minun selittää.
Anna ruokaa!

Aloimme olla.
B) YKSIPERSOONAISISSA ILMAUKSISSA
Täytyy yrittää. (KENEN?)

Liisan täytyy yrittää.

On syytä harkita.

Heidän on syytä vielä harkita.

Heidän onnistui pelastaa maailma.


C) SUBJEKTIIVIN MÄÄRITTEINÄ

Kyky selviytyä
Halu auttaa
Tilaisuus matkustaa
Oikeus arvostella

Onko sinulla oikeutta arvostella muita?
Vrt. Mikä sinä olet muita arvostelemaan?

D) OLLA + INFINITIIVI

Olin myöhästyä koulusta.

(Myöhästyin melkein koulusta)

Olin pyörtyä.

(Melkein pyörryin)

D) LAUSEENVASTIKKEISSA (à SEURAAVA KURSSI)
Menin lääkäriin parantuakseni.

TEHTÄVÄT 54, 55 ja 56

54.

1) sijaitsevassa
2) pukeutunut
3) käyttävä
4) oleva
5) ladattu
6) haluttuja
7) yrittänyt
8) ihailtavan
9) kävelyttävä
10) pelästyneen
11) olevaan
12) käytetty
13) Seuraavana
14) Pidätettyjen
15) Epäilty
16) Etsivälle
17) Mainitussa
18) Työntävän
19) Pitävä
20) Kuulusteltavan
21) Oppineen
22) Naurettavaa
23) Mainittua
24) Elävästi
25) Istuneen (istuvan)
26) Kutoneen (kutovan)
27) Maanneen (makaavan)
28) Lukeneen
29) Kuullusteltu (kuulustelluista)
30) Järkyttävintä
31) Asuvaa
32) Luotettavia
33) Vangituksi
34) Pidätetyistä
35) Epäillyistä
36) Epäilyttävin


55.
a) siivovat
b) kerääntynyttä
c) säästetyistä
d) heitettyjen
e) kerääviä
f) hätää kärsivien
g) pestyjä
h) pakattuja
i) kuluneilta
j) varattavia
k) kiinnostuneille
l) särkyneitä
m) myytäviksi
n) puuttuvan
o) haluttuja
p) keräileviä
r) olevat
s) luokitelluista
t) tehneillä
u) saavilla

56.
1) vaikuttavimmaksi
2) käydyssä (käytävässä)
3) päästy
4) valitettavaa
5) vannoneista
6) ansioituneempia
7) huomaavinaan
8) toimivia
9) varttuneita
10) seuraavaan
11) huomattavan
12) odotettavissa
13) käsittelevä
14) häiritseviä
15) uhkaavia

onsdag 2 maj 2007

TEHTÄVÄ 185

1. On aika avata televisio.
2. Olimme melkein unohtaneet kuunnella uutisia.
3. Pitää seurata aikaansa, eikö totta?
4. Olen tuskin ehtinyt selata/silmäillä lehteä tänään.
5. On varmasti vaikeaa koota kaikki uutismateriaali lyhyeksi yleiskatsaukseksi.
6. Naapurimme vanhin tytär aikoo hakea töihin Yleisradion uutistoimitukseen.
7. Hänellä on todellakin hyvät mahdollisuudet päästä uutispäälliköksi.
8. Tottahan toki, hänen kykynsä ilmaista itseään lyhyesti ja ytimekkäästi ansiosta.
9. Häntä on myös miellyttävää katsella … mutta yritä nyt keskittyä maailman tapahtumiin.
10. Mielestäni on hyvä, jos uutiset voi sekä kuulla että nähdä.

INFINITIIVI I

Nauraa, itkeä, litkiä, tiskata, ripotella, turhautua,
päntätä, sättiä

nauraaksesi, itkeäkseen, litkiäksemme, tiskataksenne

KÄYTETÄÄN
A) OBJEKTINA

Haluan potkia.
Haluan pallon.

Koeta tätä.
Koeta pinnistellä.

Anna minun selittää.
Anna ruokaa!

Aloimme olla.
B) YKSIPERSOONAISISSA ILMAUKSISSA
Täytyy yrittää. (KENEN?)

Liisan täytyy yrittää.

On syytä harkita.

Heidän on syytä vielä harkita.


C) SUBJEKTIIVIN MÄÄRITTEINÄ

Kyky selviytyä
Halu auttaa
Tilaisuus matkustaa
Oikeus arvostella

Onko sinulla oikeutta arvostella muita?
Vrt. Mikä sinä olet muita arvostelemaan?

D) OLLA + INFINITIIVI

Olin myöhästyä koulusta.

(Myöhästyin melkein koulusta)

Olin pyörtyä.

(Melkein pyörryin)

D) LAUSEENVASTIKKEISSA (à SEURAAVA KURSSI)
Menin lääkäriin parantuakseni.

tisdag 24 april 2007

PARTISIIPPI II

lukenut mies (akt.) luettu kirja (pass.)

A) AKTIIVI


Muodostus:

On kirjoittanut --> kirjoittanut


ESIMERKKEJÄ

Ville löysi kadonneen lompakkonsa.
(= lompakon joka on kadonnut)

Liisan kissa on kadonnut.


ERIKOISKÄYTTÖ


Tulin avanneeksi suuni väärässä paikassa väärään aikaan.

Tulin loukanneeksi häntä.

Hän tuli ajatelleeksi erästä asiaa.

b) PASSIIVI

Muodostus: Pöytä on katettu.
Katettu pöytä.

(= pöytä, joka on katettu)


Puheenjohtaja, joka valittiin, oli ammatiltaan ekonomi.

Valittu puheenjohtaja oli ammatiltaan ekonomi.

Pöytäkirja, joka allekirjoitettiin, on kansiossa.

Allekirjoitettu pöytäkirja on kansiossa.

Huhuissa, joita on levitetty, ei ole mitään perää.

Levitetyissä huhuissa ei ole mitään perää.

måndag 23 april 2007

PARTISIIPPI I

A. AKTIIVI


Muodostus: lukeva/t à lukeva
leipova/t à leipova

- käytetään samalla tavoin kuin adjektiiveja; taipuvat adjektiivien tapaan

Yritin saada lukevan miehen huomaamaan minut.
(Yritin saada miehen, joka lukee, huomaamaan minut.)



ERIKOISMERKITYS

Jag låtsades bli arg.

Olin suuttuvinani. (monikon essiivi + poss.suff.)

Hon låtsas sova.

Hän on nukkuvina/an.

Du låtsades inte se mig.

Et ollut näkevinäsi minua.

Vad inbillar de sig vara.

Mitä he ovat olevinaan?


B. PASSIIVI



MUODOSTUS: lukea – luett/iin
luett/a + va


KÄYTTÖ
— käytetään useissa eri merkityksissä, alla esimerkkejä.

· ”måste” (täytyy, pitää)

Minun on ratkaistava ongelma.
Meidän on luotettava toisiimme.


· ”kommer att” = ilmaisee että jokin asia tapahtuu tulevaisuudessa

Kokoonnumme myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

· passiivi

He osaavat maassa puhuttavaa kieltä.

· ”-värd”
Kunnioitettava henkilö
uskottava selitys


· ”-lig”
luotettava ystävä
kiitettävä arvosana

· ”-bar”
rangaistava teko
Ovatko nuo marjat syötäviä?


· ”tehtävissä”, ”tavattavissa”
Onko kaupunginjohtaja tavattavissa?
Odotettavissa navakkaa pohjoisen puoleista tuulta.

· ”korjattavana”
Auto on korjattavana.
Koira on leikattavana.

· Substantiivin tavoin
käytävä
Onko sinulla mukana mitään syötävää?
Hän tuli perimään saataviaan.
Tein voitavani.

PARTISIIPIT

PARTISIIPIT VASTAAVAT JOKA-SANALLA ALKAVIA SIVULAUSEITA (relatiivinen sivulause)


Lattiaa lakaiseva nainen I aktiivi
= nainen, joka lakaisee lattiaa

Lakaistava lattia I passiivi
= lattia, joka pitää lakaista

Lattian lakaissut nainen II aktiivi
= nainen, joka on lakaissut lattian

Lakaistu lattia II aktiivi
= lattia, joka on lakaistu

KESKUSTATUNNELITEKSTIT

Helsingin keskustatunneli sai myötätuulta

Helsingin keskustatunnelihanke otti torstaina harppauksen eteenpäin. Kaupunkisuunnittelulautakunta näytti hankkeelle vihreää valoa käsiteltyään loppuun eri tahojen hankkeesta antamat lausunnot.

Tunnelisuunnitelmaan tehtiin lausuntokierroksen jälkeen vain pari pientä muutosta. Kaivokatu suljetaan yksityisautoilijoilta ja Porkkalankadun ja Mechelininkadun risteyksessä sijaitsevan suuaukon liittymään lisätään toinen kääntymiskaista. Tunneli alkaa lännessä Porkkalankadulta ja päättyy Sörnäisten rantatielle. Tunneliin tehdään liittymät Pohjoiselle ja Eteläiselle Rautatiekadulle, Töölönlahdenkadulle ja Unioninkadulle. Lisäksi liittymät on tarkoitus tehdä tänä vuonna valmistuvaan Elielinaukion parkkiluolaan ja suunnitteilla olevaan Rautatientorin pysäköintilaitokseen.
Tunnelin ideana on koota "ylimääräistä" liikennettä katuverkosta ja nopeuttaa joukkoliikennettä. Suurimman hyödyn katsotaan koituvan jalankulkijoille ja katuympäristölle, vaikka tästäkin kiistellään. Myös Helsingin keskustan kilpailukyvyn aluekeskuksiin ja automarketteihin nähden katsotaan paranevan. Kaupunkisuunnittelulautakunta äänesti torstaina useammasta ehdotukseen liittyvästä ponnesta. Niistä Jorma Hentilän tekemä ponsi meni läpi äänin 6-3. Ponsi edellyttää, että tunnelin ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään Rautatienkadun vaihtoehtoisena ratkaisuna itäisen rampin sijoittaminen eduskuntatalon ja ns. Pikkuparlamentin tontin väliin.
Ruoholahden ja Sörnäisten yhdistävän tunnelin ympäristövaikutusten arviointiohjelma on jo käynnistynyt ja ohjelma sekä tunnelisuunnitelma tuodaan keväällä kaupunginhallituksen käsittelyyn. Asemakaava ja hankesuunnitelma tuodaan valtuustokäsittelyyn kuitenkin vasta vuoden 2000 lopulla. Tunnelin rahoitusmahdollisuudet selvitetään hankesuunnitelman yhteydessä. Kustannuksiksi arvioidaan noin 700 miljoonaa markkaa. Rakentaminen ajoittuisi näillä näkymin vuosille 2000-2006. (STT)

Kaupunginhallituksen päätös 20.3.2006408 §
6.3.2006 pöydälle pantu asia

KESKUSTATUNNELIN JATKOSUUNNITTELUOHJEET

Khs 2005-2422 - Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti merkitä saadut lisäselvitykset tiedoksi ja kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan asemakaavaehdotuksen tarkistetun vaihtoehto C:n pohjalta.

Kaupunginhallitus päätti lisäksi, että asemakaavoituksen yhteydessä selvitetään edelleen- mahdollisimman laajan ja viihtyisän kävelykeskustan toteuttamisedellytyksiä.- Keskustatunnelin, keskustan huoltotunnelin, pysäköintilaitosten ja alueen kiinteistöjen keskinäistä vuorovaikutusta ja maanalaisten ratkaisujen mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä sekä tunnelin kustannusten jakamista myös yksityisten toimijoiden kanssa.- ajoneuvoliikenteen kulkuyhteyksiä ja puiston viihtyisyyttä Töölönlahden alueella.- mahdollisuuksia yhdistää Töölönlahden ja Kaisaniemen liittymät ja Kaisaniemen puiston maanalaisen tilan hyödyntämismahdollisuuksia tulevaisuudessa esimerkiksi pysäköinnin tai joukkoliikenteen käyttöön.- Keskustatunnelin länsipään rakentamismahdollisuuksia niin, että haitat arvokkaille hautausmaille minimoidaan.
Vielä kaupunginhallitus päätti edellyttää, että samanaikaisesti asemakaavan valmistelun kanssa kaupunkisuunnitteluvirasto yhteistyössä rakennusviraston, kiinteistöviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa laatii hankesuunnitelman rakentamisaikatauluineen ja kustannusarvioineen Keskustatunnelin sille osalle, joka vaikuttaa Töölönlahden kortteleiden 2014 ja 2015 rakennuskelpoisuuteen.
Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, joukkoliikennelautakunnalle, pelastuslautakunnalle, ympäristölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennusvirastolle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistövirastolle, Helsingin Vedelle, Helsingin Energialle, talous- ja suunnittelukeskukselle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, Kruununhaan Asukasyhdistys r.y:lle, Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle ym., Helsingin seudun Maan ystävät ry:lle ym. ja Matti Harjuselle.
Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että sivun 70 toinen luetelmaviiva muutetaan kuulumaan seuraavasti:mahdollisuuksia yhdistää Töölönlahden ja Kaisaniemen liittymät ja Kaisaniemen puiston maanalaisen tilan hyödyntämismahdollisuuksia tulevaisuudessa esimerkiksi pysäköinnin tai joukkoliikenteen käyttöön.
Merkittiin, että Rantanen ehdotti Moision kannattamana, että kaupunginhallitus päättäisi, että keskustatunnelin asemakaavoitusta ei aloiteta.
Rantanen esitti vastaehdotukseensa seuraavat perustelut:"Tehdyt lisäselvitykset vahvistavat, että keskustatunnelin rakentaminen lisää henkilöautoistumista eikä juurikaan vapauta kaupunkitilaa kävelyalueisiin tai muuhun kaupunkia elävöittävään toimintaan. Keskustan viihtyisyyttä parantava laaja kävelykeskusta voidaan toteuttaa myös ilman keskustatunnelia. Keskustatunnelin rakentaminen on kallista ja siksi keskustatunnelin tavoitteeksi mainittuja keskustan saavutettavuuden ja poikittaisliikenteen parantamista on järkevämpää edistää panostamalla joukkoliikenteeseen. Joukkoliikennepainotus tukeutuu keskustatunnelia paremmin myös kaupungin kestävän kehityksen strategiaan."
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän muutettu ehdotus voitti Rantasen vastaehdotuksen äänin 11 - 4. Vähemmistöön kuuluivat Moisio, Lehtipuu, Ojala ja Rantanen.
Lisätiedot: Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244LIITELiitteet 1 - 3

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry Kotkankatu 9 00510 Helsinki Kaupunkisuunnitteluvirasto Kirjaamo PL 2100 00099 Helsingin kaupunki
MIELIPIDE KESKUSTATUNNELIN ASEMAKAAVAHANKKEESTA
Keskustatunnelin valmistelusta tulee luopua ja sen sijaan laatia suunnitelma kestävästä liikennejärjestelmästä. Keskustatunnelin ja kaavahankkeen tarkoituksena on osallistumis- ja arviointisuunnitelman (11.9.2006) mukaan parantaa muun muassa keskustan saavutettavuutta sekä ydinkeskustan länsi- ja itäpuolisten alueiden välisen liikenteen sujuvuutta. Mainittu tarkoitus toteutuu nykyään varsin hyvin joukkoliikennevälineillä: junalla, metrolla, raitiovaunuilla ja busseilla. Kaavahankkeella pohjustetaan Keskustatunnelia, jonka oleellinen tarkoitus on vetää keskustan liikkeisiin autoilevia asiakkaita ja siten pitää keskusta "elävänä". Useissa muissa keskikokoisissa ja suurissa Euroopan kaupungeissa tätä tavoitetta toteutetaan jalankulkukeskustalla, jota nopea raideliikenne tukee ("kova" liikennevaloetuus ym. järjestelyjä). Kauppakin käy silloin hyvin (esim. Freiburg, Strassbourg). Syksyllä 1992 Liikenneministeriö, ympäristöministeriö, Tielaitos ja VR kutsuivat kolme eurooppalaista liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijaa (Bauman, N., Gunnarsson, S. O. ja Knoflacher, H) selvittämään, "miten Helsingin seudulla on onnistuttu pyrkimyksissä saavuttaa liikennejärjestelmän kehittämisessä eurooppalainen tila ja mitkä toimenpiteet olisivat mahdollisesti tarpeen tilan korjaamiseksi" (Liikenneministeriön julkaisuja 4/1993, tiivistelmä). Lausunnossaan asiantuntijat arvioivat "Helsingin seudun kehittyneen liikaa autosta riippuvaiseen suuntaan". He ehdottivat "päätieverkon kapasiteettia lisäävien investointien lopettamista ja raideliikenteen vahvaa kehittämistä maankäytön suunnitteluun koordinoituna". Arvioinnissa viitattiin mm. hiilidioksidipäästöihin sekä kaupungin muutenkin terveeseen kehitykseen. Muistutettiin, että liikkuvuus ei koske ainoastaan autoilua. Arvioinnissa ehdotettiin lisäksi lukuisia toimenpiteitä tavoitteiden toteuttamiseksi. Suurinta osaa toimenpiteistä ei kuitenkaan ole edes aloitettu, kun poliittista ja hallinnollista tahtoa on puuttunut. Autoistuminen on täten jatkuvasti lisääntynyt. Joukkoliikenteen osuus kaikista moottoriajoneuvoliikenteen matkoista koko pääkaupunkiseudulla on noin 38-39 prosenttia (vuonna 2005). Osuus on viime vuosikymmeninä laskenut roimasti: vuonna 1966 osuus oli 66 prosenttia. Myös joukkoliikenneinvestointeihin kohdennetut varat ovat pääkaupunkiseudulla vähentyneet. Vuonna 1999 joukkoliikenteen investointeihin käytettiin 106 miljoonaa euroa kun vuonna 2005 osuus oli enää 24 miljoonaa. Samana vuonna (2005) väyläinvestointeihin - teihin ja katuihin - käytettiin 61 miljoonaa euroa (Kauhanen, Kaisa ja Vilkuna, Johanna HS 22.9.2006, Vieraskynä). Pyöräily ei sekään ole lisääntynyt Helsingin asettaman kaksinkertaistamistavoitteen mukaisesti. Jatkossa tarvitaan vahvempaa panostusta pyöräliikenneverkon puuttuvien yhteyksien rakentamiseen, pyöräteiden kunnossapitoon, pyöräilyn oheispalveluiden kuten pysäköinnin kehittämiseen sekä pyöräilyn markkinointiin. Keskustatunneli lisäisi henkilöautoliikennettä sekä molemmissa päissään että suunnitelluissa katuliittymissä Siltavuorenrannassa, Asemanseudulla ja Etu-Töölössä (Rautatiekadut). Kaikki nämä tiheästi asutut paikat kärsivät jo nyt suuresti liikenteen aiheuttamasta melusta ja huonosta ilmanlaadusta. Helsingin kaupunki on Kestävän kehityksen toimintaohjelmassaan sitoutunut niin kasvihuonekaasupäästöjen kuin henkilöautosidonnaisuuden vähentämiseen. Uudenmaan ympäristökeskus totesi Keskustatunnelin ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (julkaistu keväällä 2001) tekemässä lausunnossaan, että selostuksessa "ei ole otettu kantaa hankkeen vaikutuksiin kulkutapajakaumaan ja joukkoliikenteen houkuttelevuuteen". "Arviointiselostuksessa on esitetty suppeasti olemassa olevia lähtökohtia ja sitä taustaa, joka aiheuttaa ne ongelmat, joita keskustatunnelilla on tarkoitus ratkaista. Puuttuvia lähtökohtia ovat muun muassa kuvaus valitusta joukkoliikennejärjestelmästä ja selvitys kävelykeskustan alueen kehittämisestä." Ympäristökeskuksen mukaan selostuksesta puuttuu myös "arvio vaihtoehtojen toimivuusvaikutusten merkittävyydestä liikenteeseen muulla katuverkolla".
Kaupunkikuvallinen tarkastelu on ympäristökeskuksen mielestä "tarpeen tunnelialueiden suuaukkojen ja rakenteiden lisäksi myös sillä alueella, jolta tunneliin siirtyvä liikenne poistuu eli rautatieaseman-Kaivokadun-Keskuskadun alueilla. Arviointiselostuksesta puuttuvat havainnekuvat ainakin kahdesta merkittävästi kaupunkikuvassa näkyvästä kohteesta, jotka ovat Unioninkadun ja Siltasaarenrannan ulostuloaukot."
Helsingin keskustatunnelihankkeessa ei edistetä kävelykeskustaa lainkaan. Autottomaksi alueeksi on tarjottu ainoastaan Kaivokatua, eikä siitäkään ole konkreettisia suunnitelmia esitetty. Yliopistonkatu on aiottua pidemmäksi venähtäneen remonttinsa takia ollut suljettuna moottoriliikenteeltä varsin pitkään. Kadun sulkemisesta ei kuitenkaan ole aiheutunut lähikaduilla uusia ruuhkia. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa kävelykeskustan kehittämistä - ilman keskustatunnelia. Keskustan läheistä poikittaista autoliikennettä palvelee käynnissä oleva Hakamäentien parannus. Parannuksen vaikutuksia keskustan liikenteeseen tulee ensiksi seurata ja vasta sitten tehdä johtopäätöksiä keskustan henkilöautoliikenteen tarpeista. Lopuksi huomioon tulisi ottaa se seikka, että poikittaiseen joukkoliikenteeseen ja eri raidehankkeisiin liittyvät liikennerahat ovat hyvin niukat. Jos Keskustatunneli rakennetaan - yli 300 miljoonalla eurolla - se tietää raidehankkeiden lykkäytymistä tai karsimista Pääkaupunkiseudun PLJ-ohjelmasta. Hiilidioksidipäästöjen ja terveydelle haitallisten päästöjen vähentämiseksi autoliikenteen kasvua tulisi hillitä. Samalla olisi edistettävä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kilpailukykyä. Helsinki voisi tätä varten laatia EU:n suurkaupungeille suositteleman kestävän liikenteen suunnitelman, Sustainable Urban Transport Plan (vrt. Leena Silfverberg, Helsingin sanomat, 17.9.2006, C 7). Helsingissä, 10.10.2006 Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n puolesta Antti Tanskanen Jarmo Kalanti puheenjohtaja hallituksen jäsen
HANNU JOUHKI (lähde: http://www.hannujouhki.fi/blogi9.html 19.4.2007)
They Drive Me Crazy 2.3.2007
Helsingin kehittämisessä saadaan moni asia mutkalle. Yksi suuri kiistanaihe on keskustatunneli. Sillä tarkoitetaan Ruoholahdesta Porkkalankadulta Sörnäisten rantatielle ulottuvaa autotunnelia. Tunnelista on nyt kiistelty viitisentoista vuotta. Minun mielestäni keskustatunneli on mitä kannatettavin hanke. Se vähentäisi autoilua ydinkeskustassa, parantaisi liikenteen sujuvuutta, liikenneturvallisuutta ja kaiken todennäköisyyden mukaan myös ilmanlaatua. Euroopan keskikokoisista kaupungeista muistaakseni ainakin Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Hampurissa ja Amsterdamissa autoliikenne ohjataan paikoin luontevasti maan alle. Itse asiassa kaikissa vähänkään merkittävissä kaupungeissa tunnelit ovat yleisesti käytetty liikenteenohjauskeino. Vaan ei meillä. Tunneli on tuomittu helvetin esikartanoksi, joka kuulemma lisää yksityisautoilua, saasteita ja kaikkea pahaa. Ja samaan aikaan ihailemme eurooppalaisten kaupunkien autottomia keskustoja sekä polkupyöräilyn yleisyyttä. Kelpaahan se pyöräillä, kun autot ovat maan alla. Politiikassa täytyy sovittaa yhteen erilaisia näkökohtia. Joskus tuntuu, että jotkut vastustavat uusia ideoita pelkästä vastustamisen ilosta. Hulluksihan tässä tulee. Eikä kyllä mahdu minun päähäni, että joku siirtyisi yksityisautoilijaksi pelkän tunnelin takia. Sanottakoon nyt selvästi, että olen joukkoliikenteen vankkumaton kannattaja. Suosin itse työmatkaliikenteessä julkisia tai polkupyörää. Joskus saatan juostakin. Se ei estä minua näkemästä metsää puilta tai kaupunkia autoilta. Joukkoliikenne- ja henkilöautoiluratkaisut täydentävät toisiaan. On loistavaa, että saimme päätöksen länsimetrosta, se tulee siirtämään Helsingin länsipuolisen liikenteen uuteen aikakauteen. Mutta länsimetron ohella tarvitsemme tunnelin. Pääkaupunkiseudun asukasluku ja liikennemäärät kasvavat jatkuvasti. Tarvitsemme liikennejärjestelmän, joka vastaa tarpeisiimme pitkälle tulevaisuuteen. On pakko lisätä vielä sekin, että yksityisautoilu on monelle välttämätöntä. Aikuisten ja lasten harrastukset, sukulaiskäynnit, kauppareissut ja iäkkään sukulaisen kuljetukset hoituvat helpommin henkilöautolla. Autoilu yhdistetään vahvasti liikkumisen vapauteen, jossa ei ole mitään pahaa. Pahoja ovat hiilidioksidipäästöt, ja niitä meidän on pystyttävä vähentämään. Mutta on vähä-älyistä tuomita yksityisautoilua kertakaikkisena pahana. Yksityisautoilun suosioon vaikuttavat monet tekijät. Autoilun verotus, korkotaso, joukkoliikenteen kattavuus ja hinnat, mielikuvat ja myös kaupan rakenne ohjaavat itse kunkin käyttäytymistä. Pidän tärkeänä, että voimme saavuttaa yhä puhtaamman liikenteen. Toisen sukupolven biopolttoaineiden tutkimus ja hybridiautojen yleistyminen ovat edistystä, jota myös julkisen vallan tulee tukea. Pari päivää sitten TV-uutisissa kerrottiin Mesa del Solin kaupunginosasta Albuquerquessa, New Mexicon osavaltiossa, jossa kaupunkirakenne, asunnot ja koko yhdyskunnan toiminta suunnitellaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Keskustassa oli mm. hybridiautoille tarkoitettuja pysäköintialueita, joista muut ajoneuvot hinautetaan pois. Jos tämä on mahdollista Yhdysvalloissa, miksei ympäristötietoisessa Euroopassa?


Pronominit ja niiden käyttö (Käsikirja s.455, 489-490)

- pronominit viittaavat useimmiten edellä olevaan sanaan, lausekkeeseen tai lauseeseen
- viittauskohde = KORRELAATTI


PRONOMINEJA OVAT

minä, sinä, hän, me, te, he (Persoonapronominit)

tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne (demonstratiivipronominit)

joka, mikä (relatiivipronominit)

kuka, mikä, kumpi (interrogatiivipronominit)

joka (vuosi), jokainen, joku, jokin, jompikumpi, kukin, kumpikin, kukaan, mikään, kumpikaan, eräs, kaikki, itse, toinen, sama, molemmat, moni, muu, usea, muutama (indefiniittipronominit)

itseni, itsesi, itsensä jne. (refleksiivipronominit)




PRONOMINIEN KÄYTTÖ


- Perussääntö: Lukijan pitää aina tietää, mihin pronomini viittaa


- Pelaa varman päälle. Toista korrelaatti, jos olet epävarma!


1. pronomini ja korrelaatti ovat yleensä samassa luvussa.

Koko alue oli täynnä pieniä apinoita. Ne suorastaan tunkivat ihmisten syliin.

Kirjassa kerrotaan Suomen kansasta ja ____________
historiasta.

Ruotsi on vauraampi maa kuin Suomi. _____ bruttokansantuotekin on huomattavasti Suomen bkt:ta korkeampi.


(poikkeus, ks. s. 489

Aviopari saapui hotelliin. He nauttivat kynttilänvalossa herkullisen illallisen. )

2. SAMALLA PRONOMINILLA EI VOI VIITATA KAHTEEN ERI ASIAAN

Jos kaupunki houkuttelee työvoimaa alueensa ulkopuolelta, sen olisi mielestäni varattava sille myös asunnot. V

Jos kaupunki houkuttelee työvoimaa alueensa ulkopuolelta, sen olisi mielestäni varattava uusille työntekijöille myös asunnot. O

Oppositiossa oleminen kehittää nuorisoa. Se pakottaa sen käyttämään omia aivojaan. V

Oppositiossa oleminen kehittää nuorisoa. Se pakottaa nuoret käyttämään omia aivojaan.



HUOM. Jos edellisessä lauseessa on kaksi substantiivia, joihin persoonapronomini voisi viitata, viitataan ensimmäiseen persoonapronominilla (HÄN, HE) ja jälkimmäiseen pronomineilla TÄMÄ tai NÄMÄ.

Tutkijat lähestyvät haastateltavia väärällä asenteella. ______ eivät muista, että ___________ on paljon muutakin ajateltavaa.


Rouva Rehn ei torjunut toimittajan vihjailua. ___________ (toimittaja) oli kenties osunut oikeaan.


3. KORRELAATIKSI EIVÄT KÄY
A) VERBIT
Hän oli haaveillut koko yön eikä päässyt niistä eroon päivälläkään. V
Hän oli haaveillut koko yön eikä päässyt haaveistaan eroon päivälläkään. O
Koko koulu juorusi Raimosta ja lopulta ne kiirivät Raimonkin korviin. V
Koko koulu juorusi Raimosta ja lopulta huhut kiirivät Raimonkin korviin. O


B) ADJEKTIIVIT
Kirja oli vauhdikas, jollaisesta lukijat pitävät. V
Kirja oli vauhdikas lukukokemus, jollaisesta lukijat pitävät. O

Ilta oli kaunis, joka teki minut onnelliseksi. V
Illan kauneus teki minut onnelliseksi. O
Ilta oli kaunis, mikä teki minut onnelliseksi. O
(poikkeus,
"Se oli kauneinta, mitä ikinä olin kuullut." S. 489-90)

C) YHDYSSANAN ALKUOSA

Näin appelsiinipuita, ja mieleni teki maistaa niitä. V
Näin appelsiinipuita, ja mieleni teki maistaa niiden hedelmiä. O
Luin sunnuntaiaamuna asuntoilmoituksia ja maanantai-iltana huomasin jo omistavani yhden niistä. V
Luin sunnuntaiaamuna asuntoilmoituksia ja maanantai-iltana huomasin jo omistavani uuden asunnon. O

NOMINAALIMUODOT

VERBIEN NOMINAALIMUODOT OVAT VERBIMUOTOJA, JOTKA TAIPUVAT NOMINIEN
TAPAAN SIJAMUODOISSA.


NOMINAALIMUODOT JAETAAN KAHTEEN RYHMÄÄN:

A. PARTISIIPIT

I lukeva (akt.) luettava (pass.)

(lukevan, lukevaa, lukevalla, lukevalle)

II lukenut (akt.) luettu (pass.)

(lukeneen, lukenutta, lukeneella, lukeneelle)


B. INFINITIIVIT


I
lukea nominatiivi
lukeaksesi translatiivi

(2 sijamuotoa)

II
lukiessa lukiessamme inessiivi
lukien instruktiivi

III
Lukemassa inessiivi
Lukemasta elatiivi
lukemaan illatiivi
lukemalla adessiivi
lukematta abessiivi

IV lukeminen