måndag 23 april 2007

KESKUSTATUNNELITEKSTIT

Helsingin keskustatunneli sai myötätuulta

Helsingin keskustatunnelihanke otti torstaina harppauksen eteenpäin. Kaupunkisuunnittelulautakunta näytti hankkeelle vihreää valoa käsiteltyään loppuun eri tahojen hankkeesta antamat lausunnot.

Tunnelisuunnitelmaan tehtiin lausuntokierroksen jälkeen vain pari pientä muutosta. Kaivokatu suljetaan yksityisautoilijoilta ja Porkkalankadun ja Mechelininkadun risteyksessä sijaitsevan suuaukon liittymään lisätään toinen kääntymiskaista. Tunneli alkaa lännessä Porkkalankadulta ja päättyy Sörnäisten rantatielle. Tunneliin tehdään liittymät Pohjoiselle ja Eteläiselle Rautatiekadulle, Töölönlahdenkadulle ja Unioninkadulle. Lisäksi liittymät on tarkoitus tehdä tänä vuonna valmistuvaan Elielinaukion parkkiluolaan ja suunnitteilla olevaan Rautatientorin pysäköintilaitokseen.
Tunnelin ideana on koota "ylimääräistä" liikennettä katuverkosta ja nopeuttaa joukkoliikennettä. Suurimman hyödyn katsotaan koituvan jalankulkijoille ja katuympäristölle, vaikka tästäkin kiistellään. Myös Helsingin keskustan kilpailukyvyn aluekeskuksiin ja automarketteihin nähden katsotaan paranevan. Kaupunkisuunnittelulautakunta äänesti torstaina useammasta ehdotukseen liittyvästä ponnesta. Niistä Jorma Hentilän tekemä ponsi meni läpi äänin 6-3. Ponsi edellyttää, että tunnelin ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään Rautatienkadun vaihtoehtoisena ratkaisuna itäisen rampin sijoittaminen eduskuntatalon ja ns. Pikkuparlamentin tontin väliin.
Ruoholahden ja Sörnäisten yhdistävän tunnelin ympäristövaikutusten arviointiohjelma on jo käynnistynyt ja ohjelma sekä tunnelisuunnitelma tuodaan keväällä kaupunginhallituksen käsittelyyn. Asemakaava ja hankesuunnitelma tuodaan valtuustokäsittelyyn kuitenkin vasta vuoden 2000 lopulla. Tunnelin rahoitusmahdollisuudet selvitetään hankesuunnitelman yhteydessä. Kustannuksiksi arvioidaan noin 700 miljoonaa markkaa. Rakentaminen ajoittuisi näillä näkymin vuosille 2000-2006. (STT)

Kaupunginhallituksen päätös 20.3.2006408 §
6.3.2006 pöydälle pantu asia

KESKUSTATUNNELIN JATKOSUUNNITTELUOHJEET

Khs 2005-2422 - Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti merkitä saadut lisäselvitykset tiedoksi ja kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan asemakaavaehdotuksen tarkistetun vaihtoehto C:n pohjalta.

Kaupunginhallitus päätti lisäksi, että asemakaavoituksen yhteydessä selvitetään edelleen- mahdollisimman laajan ja viihtyisän kävelykeskustan toteuttamisedellytyksiä.- Keskustatunnelin, keskustan huoltotunnelin, pysäköintilaitosten ja alueen kiinteistöjen keskinäistä vuorovaikutusta ja maanalaisten ratkaisujen mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä sekä tunnelin kustannusten jakamista myös yksityisten toimijoiden kanssa.- ajoneuvoliikenteen kulkuyhteyksiä ja puiston viihtyisyyttä Töölönlahden alueella.- mahdollisuuksia yhdistää Töölönlahden ja Kaisaniemen liittymät ja Kaisaniemen puiston maanalaisen tilan hyödyntämismahdollisuuksia tulevaisuudessa esimerkiksi pysäköinnin tai joukkoliikenteen käyttöön.- Keskustatunnelin länsipään rakentamismahdollisuuksia niin, että haitat arvokkaille hautausmaille minimoidaan.
Vielä kaupunginhallitus päätti edellyttää, että samanaikaisesti asemakaavan valmistelun kanssa kaupunkisuunnitteluvirasto yhteistyössä rakennusviraston, kiinteistöviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa laatii hankesuunnitelman rakentamisaikatauluineen ja kustannusarvioineen Keskustatunnelin sille osalle, joka vaikuttaa Töölönlahden kortteleiden 2014 ja 2015 rakennuskelpoisuuteen.
Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, joukkoliikennelautakunnalle, pelastuslautakunnalle, ympäristölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennusvirastolle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistövirastolle, Helsingin Vedelle, Helsingin Energialle, talous- ja suunnittelukeskukselle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, Kruununhaan Asukasyhdistys r.y:lle, Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle ym., Helsingin seudun Maan ystävät ry:lle ym. ja Matti Harjuselle.
Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että sivun 70 toinen luetelmaviiva muutetaan kuulumaan seuraavasti:mahdollisuuksia yhdistää Töölönlahden ja Kaisaniemen liittymät ja Kaisaniemen puiston maanalaisen tilan hyödyntämismahdollisuuksia tulevaisuudessa esimerkiksi pysäköinnin tai joukkoliikenteen käyttöön.
Merkittiin, että Rantanen ehdotti Moision kannattamana, että kaupunginhallitus päättäisi, että keskustatunnelin asemakaavoitusta ei aloiteta.
Rantanen esitti vastaehdotukseensa seuraavat perustelut:"Tehdyt lisäselvitykset vahvistavat, että keskustatunnelin rakentaminen lisää henkilöautoistumista eikä juurikaan vapauta kaupunkitilaa kävelyalueisiin tai muuhun kaupunkia elävöittävään toimintaan. Keskustan viihtyisyyttä parantava laaja kävelykeskusta voidaan toteuttaa myös ilman keskustatunnelia. Keskustatunnelin rakentaminen on kallista ja siksi keskustatunnelin tavoitteeksi mainittuja keskustan saavutettavuuden ja poikittaisliikenteen parantamista on järkevämpää edistää panostamalla joukkoliikenteeseen. Joukkoliikennepainotus tukeutuu keskustatunnelia paremmin myös kaupungin kestävän kehityksen strategiaan."
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän muutettu ehdotus voitti Rantasen vastaehdotuksen äänin 11 - 4. Vähemmistöön kuuluivat Moisio, Lehtipuu, Ojala ja Rantanen.
Lisätiedot: Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244LIITELiitteet 1 - 3

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry Kotkankatu 9 00510 Helsinki Kaupunkisuunnitteluvirasto Kirjaamo PL 2100 00099 Helsingin kaupunki
MIELIPIDE KESKUSTATUNNELIN ASEMAKAAVAHANKKEESTA
Keskustatunnelin valmistelusta tulee luopua ja sen sijaan laatia suunnitelma kestävästä liikennejärjestelmästä. Keskustatunnelin ja kaavahankkeen tarkoituksena on osallistumis- ja arviointisuunnitelman (11.9.2006) mukaan parantaa muun muassa keskustan saavutettavuutta sekä ydinkeskustan länsi- ja itäpuolisten alueiden välisen liikenteen sujuvuutta. Mainittu tarkoitus toteutuu nykyään varsin hyvin joukkoliikennevälineillä: junalla, metrolla, raitiovaunuilla ja busseilla. Kaavahankkeella pohjustetaan Keskustatunnelia, jonka oleellinen tarkoitus on vetää keskustan liikkeisiin autoilevia asiakkaita ja siten pitää keskusta "elävänä". Useissa muissa keskikokoisissa ja suurissa Euroopan kaupungeissa tätä tavoitetta toteutetaan jalankulkukeskustalla, jota nopea raideliikenne tukee ("kova" liikennevaloetuus ym. järjestelyjä). Kauppakin käy silloin hyvin (esim. Freiburg, Strassbourg). Syksyllä 1992 Liikenneministeriö, ympäristöministeriö, Tielaitos ja VR kutsuivat kolme eurooppalaista liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijaa (Bauman, N., Gunnarsson, S. O. ja Knoflacher, H) selvittämään, "miten Helsingin seudulla on onnistuttu pyrkimyksissä saavuttaa liikennejärjestelmän kehittämisessä eurooppalainen tila ja mitkä toimenpiteet olisivat mahdollisesti tarpeen tilan korjaamiseksi" (Liikenneministeriön julkaisuja 4/1993, tiivistelmä). Lausunnossaan asiantuntijat arvioivat "Helsingin seudun kehittyneen liikaa autosta riippuvaiseen suuntaan". He ehdottivat "päätieverkon kapasiteettia lisäävien investointien lopettamista ja raideliikenteen vahvaa kehittämistä maankäytön suunnitteluun koordinoituna". Arvioinnissa viitattiin mm. hiilidioksidipäästöihin sekä kaupungin muutenkin terveeseen kehitykseen. Muistutettiin, että liikkuvuus ei koske ainoastaan autoilua. Arvioinnissa ehdotettiin lisäksi lukuisia toimenpiteitä tavoitteiden toteuttamiseksi. Suurinta osaa toimenpiteistä ei kuitenkaan ole edes aloitettu, kun poliittista ja hallinnollista tahtoa on puuttunut. Autoistuminen on täten jatkuvasti lisääntynyt. Joukkoliikenteen osuus kaikista moottoriajoneuvoliikenteen matkoista koko pääkaupunkiseudulla on noin 38-39 prosenttia (vuonna 2005). Osuus on viime vuosikymmeninä laskenut roimasti: vuonna 1966 osuus oli 66 prosenttia. Myös joukkoliikenneinvestointeihin kohdennetut varat ovat pääkaupunkiseudulla vähentyneet. Vuonna 1999 joukkoliikenteen investointeihin käytettiin 106 miljoonaa euroa kun vuonna 2005 osuus oli enää 24 miljoonaa. Samana vuonna (2005) väyläinvestointeihin - teihin ja katuihin - käytettiin 61 miljoonaa euroa (Kauhanen, Kaisa ja Vilkuna, Johanna HS 22.9.2006, Vieraskynä). Pyöräily ei sekään ole lisääntynyt Helsingin asettaman kaksinkertaistamistavoitteen mukaisesti. Jatkossa tarvitaan vahvempaa panostusta pyöräliikenneverkon puuttuvien yhteyksien rakentamiseen, pyöräteiden kunnossapitoon, pyöräilyn oheispalveluiden kuten pysäköinnin kehittämiseen sekä pyöräilyn markkinointiin. Keskustatunneli lisäisi henkilöautoliikennettä sekä molemmissa päissään että suunnitelluissa katuliittymissä Siltavuorenrannassa, Asemanseudulla ja Etu-Töölössä (Rautatiekadut). Kaikki nämä tiheästi asutut paikat kärsivät jo nyt suuresti liikenteen aiheuttamasta melusta ja huonosta ilmanlaadusta. Helsingin kaupunki on Kestävän kehityksen toimintaohjelmassaan sitoutunut niin kasvihuonekaasupäästöjen kuin henkilöautosidonnaisuuden vähentämiseen. Uudenmaan ympäristökeskus totesi Keskustatunnelin ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (julkaistu keväällä 2001) tekemässä lausunnossaan, että selostuksessa "ei ole otettu kantaa hankkeen vaikutuksiin kulkutapajakaumaan ja joukkoliikenteen houkuttelevuuteen". "Arviointiselostuksessa on esitetty suppeasti olemassa olevia lähtökohtia ja sitä taustaa, joka aiheuttaa ne ongelmat, joita keskustatunnelilla on tarkoitus ratkaista. Puuttuvia lähtökohtia ovat muun muassa kuvaus valitusta joukkoliikennejärjestelmästä ja selvitys kävelykeskustan alueen kehittämisestä." Ympäristökeskuksen mukaan selostuksesta puuttuu myös "arvio vaihtoehtojen toimivuusvaikutusten merkittävyydestä liikenteeseen muulla katuverkolla".
Kaupunkikuvallinen tarkastelu on ympäristökeskuksen mielestä "tarpeen tunnelialueiden suuaukkojen ja rakenteiden lisäksi myös sillä alueella, jolta tunneliin siirtyvä liikenne poistuu eli rautatieaseman-Kaivokadun-Keskuskadun alueilla. Arviointiselostuksesta puuttuvat havainnekuvat ainakin kahdesta merkittävästi kaupunkikuvassa näkyvästä kohteesta, jotka ovat Unioninkadun ja Siltasaarenrannan ulostuloaukot."
Helsingin keskustatunnelihankkeessa ei edistetä kävelykeskustaa lainkaan. Autottomaksi alueeksi on tarjottu ainoastaan Kaivokatua, eikä siitäkään ole konkreettisia suunnitelmia esitetty. Yliopistonkatu on aiottua pidemmäksi venähtäneen remonttinsa takia ollut suljettuna moottoriliikenteeltä varsin pitkään. Kadun sulkemisesta ei kuitenkaan ole aiheutunut lähikaduilla uusia ruuhkia. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa kävelykeskustan kehittämistä - ilman keskustatunnelia. Keskustan läheistä poikittaista autoliikennettä palvelee käynnissä oleva Hakamäentien parannus. Parannuksen vaikutuksia keskustan liikenteeseen tulee ensiksi seurata ja vasta sitten tehdä johtopäätöksiä keskustan henkilöautoliikenteen tarpeista. Lopuksi huomioon tulisi ottaa se seikka, että poikittaiseen joukkoliikenteeseen ja eri raidehankkeisiin liittyvät liikennerahat ovat hyvin niukat. Jos Keskustatunneli rakennetaan - yli 300 miljoonalla eurolla - se tietää raidehankkeiden lykkäytymistä tai karsimista Pääkaupunkiseudun PLJ-ohjelmasta. Hiilidioksidipäästöjen ja terveydelle haitallisten päästöjen vähentämiseksi autoliikenteen kasvua tulisi hillitä. Samalla olisi edistettävä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kilpailukykyä. Helsinki voisi tätä varten laatia EU:n suurkaupungeille suositteleman kestävän liikenteen suunnitelman, Sustainable Urban Transport Plan (vrt. Leena Silfverberg, Helsingin sanomat, 17.9.2006, C 7). Helsingissä, 10.10.2006 Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n puolesta Antti Tanskanen Jarmo Kalanti puheenjohtaja hallituksen jäsen
HANNU JOUHKI (lähde: http://www.hannujouhki.fi/blogi9.html 19.4.2007)
They Drive Me Crazy 2.3.2007
Helsingin kehittämisessä saadaan moni asia mutkalle. Yksi suuri kiistanaihe on keskustatunneli. Sillä tarkoitetaan Ruoholahdesta Porkkalankadulta Sörnäisten rantatielle ulottuvaa autotunnelia. Tunnelista on nyt kiistelty viitisentoista vuotta. Minun mielestäni keskustatunneli on mitä kannatettavin hanke. Se vähentäisi autoilua ydinkeskustassa, parantaisi liikenteen sujuvuutta, liikenneturvallisuutta ja kaiken todennäköisyyden mukaan myös ilmanlaatua. Euroopan keskikokoisista kaupungeista muistaakseni ainakin Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Hampurissa ja Amsterdamissa autoliikenne ohjataan paikoin luontevasti maan alle. Itse asiassa kaikissa vähänkään merkittävissä kaupungeissa tunnelit ovat yleisesti käytetty liikenteenohjauskeino. Vaan ei meillä. Tunneli on tuomittu helvetin esikartanoksi, joka kuulemma lisää yksityisautoilua, saasteita ja kaikkea pahaa. Ja samaan aikaan ihailemme eurooppalaisten kaupunkien autottomia keskustoja sekä polkupyöräilyn yleisyyttä. Kelpaahan se pyöräillä, kun autot ovat maan alla. Politiikassa täytyy sovittaa yhteen erilaisia näkökohtia. Joskus tuntuu, että jotkut vastustavat uusia ideoita pelkästä vastustamisen ilosta. Hulluksihan tässä tulee. Eikä kyllä mahdu minun päähäni, että joku siirtyisi yksityisautoilijaksi pelkän tunnelin takia. Sanottakoon nyt selvästi, että olen joukkoliikenteen vankkumaton kannattaja. Suosin itse työmatkaliikenteessä julkisia tai polkupyörää. Joskus saatan juostakin. Se ei estä minua näkemästä metsää puilta tai kaupunkia autoilta. Joukkoliikenne- ja henkilöautoiluratkaisut täydentävät toisiaan. On loistavaa, että saimme päätöksen länsimetrosta, se tulee siirtämään Helsingin länsipuolisen liikenteen uuteen aikakauteen. Mutta länsimetron ohella tarvitsemme tunnelin. Pääkaupunkiseudun asukasluku ja liikennemäärät kasvavat jatkuvasti. Tarvitsemme liikennejärjestelmän, joka vastaa tarpeisiimme pitkälle tulevaisuuteen. On pakko lisätä vielä sekin, että yksityisautoilu on monelle välttämätöntä. Aikuisten ja lasten harrastukset, sukulaiskäynnit, kauppareissut ja iäkkään sukulaisen kuljetukset hoituvat helpommin henkilöautolla. Autoilu yhdistetään vahvasti liikkumisen vapauteen, jossa ei ole mitään pahaa. Pahoja ovat hiilidioksidipäästöt, ja niitä meidän on pystyttävä vähentämään. Mutta on vähä-älyistä tuomita yksityisautoilua kertakaikkisena pahana. Yksityisautoilun suosioon vaikuttavat monet tekijät. Autoilun verotus, korkotaso, joukkoliikenteen kattavuus ja hinnat, mielikuvat ja myös kaupan rakenne ohjaavat itse kunkin käyttäytymistä. Pidän tärkeänä, että voimme saavuttaa yhä puhtaamman liikenteen. Toisen sukupolven biopolttoaineiden tutkimus ja hybridiautojen yleistyminen ovat edistystä, jota myös julkisen vallan tulee tukea. Pari päivää sitten TV-uutisissa kerrottiin Mesa del Solin kaupunginosasta Albuquerquessa, New Mexicon osavaltiossa, jossa kaupunkirakenne, asunnot ja koko yhdyskunnan toiminta suunnitellaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Keskustassa oli mm. hybridiautoille tarkoitettuja pysäköintialueita, joista muut ajoneuvot hinautetaan pois. Jos tämä on mahdollista Yhdysvalloissa, miksei ympäristötietoisessa Euroopassa?


Inga kommentarer: