Pronominit ja niiden käyttö (Käsikirja s.455, 489-490)

- pronominit viittaavat useimmiten edellä olevaan sanaan, lausekkeeseen tai lauseeseen
- viittauskohde = KORRELAATTI


PRONOMINEJA OVAT

minä, sinä, hän, me, te, he (Persoonapronominit)

tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne (demonstratiivipronominit)

joka, mikä (relatiivipronominit)

kuka, mikä, kumpi (interrogatiivipronominit)

joka (vuosi), jokainen, joku, jokin, jompikumpi, kukin, kumpikin, kukaan, mikään, kumpikaan, eräs, kaikki, itse, toinen, sama, molemmat, moni, muu, usea, muutama (indefiniittipronominit)

itseni, itsesi, itsensä jne. (refleksiivipronominit)




PRONOMINIEN KÄYTTÖ


- Perussääntö: Lukijan pitää aina tietää, mihin pronomini viittaa


- Pelaa varman päälle. Toista korrelaatti, jos olet epävarma!


1. pronomini ja korrelaatti ovat yleensä samassa luvussa.

Koko alue oli täynnä pieniä apinoita. Ne suorastaan tunkivat ihmisten syliin.

Kirjassa kerrotaan Suomen kansasta ja ____________
historiasta.

Ruotsi on vauraampi maa kuin Suomi. _____ bruttokansantuotekin on huomattavasti Suomen bkt:ta korkeampi.


(poikkeus, ks. s. 489

Aviopari saapui hotelliin. He nauttivat kynttilänvalossa herkullisen illallisen. )

2. SAMALLA PRONOMINILLA EI VOI VIITATA KAHTEEN ERI ASIAAN

Jos kaupunki houkuttelee työvoimaa alueensa ulkopuolelta, sen olisi mielestäni varattava sille myös asunnot. V

Jos kaupunki houkuttelee työvoimaa alueensa ulkopuolelta, sen olisi mielestäni varattava uusille työntekijöille myös asunnot. O

Oppositiossa oleminen kehittää nuorisoa. Se pakottaa sen käyttämään omia aivojaan. V

Oppositiossa oleminen kehittää nuorisoa. Se pakottaa nuoret käyttämään omia aivojaan.



HUOM. Jos edellisessä lauseessa on kaksi substantiivia, joihin persoonapronomini voisi viitata, viitataan ensimmäiseen persoonapronominilla (HÄN, HE) ja jälkimmäiseen pronomineilla TÄMÄ tai NÄMÄ.

Tutkijat lähestyvät haastateltavia väärällä asenteella. ______ eivät muista, että ___________ on paljon muutakin ajateltavaa.


Rouva Rehn ei torjunut toimittajan vihjailua. ___________ (toimittaja) oli kenties osunut oikeaan.


3. KORRELAATIKSI EIVÄT KÄY
A) VERBIT
Hän oli haaveillut koko yön eikä päässyt niistä eroon päivälläkään. V
Hän oli haaveillut koko yön eikä päässyt haaveistaan eroon päivälläkään. O
Koko koulu juorusi Raimosta ja lopulta ne kiirivät Raimonkin korviin. V
Koko koulu juorusi Raimosta ja lopulta huhut kiirivät Raimonkin korviin. O


B) ADJEKTIIVIT
Kirja oli vauhdikas, jollaisesta lukijat pitävät. V
Kirja oli vauhdikas lukukokemus, jollaisesta lukijat pitävät. O

Ilta oli kaunis, joka teki minut onnelliseksi. V
Illan kauneus teki minut onnelliseksi. O
Ilta oli kaunis, mikä teki minut onnelliseksi. O
(poikkeus,
"Se oli kauneinta, mitä ikinä olin kuullut." S. 489-90)

C) YHDYSSANAN ALKUOSA

Näin appelsiinipuita, ja mieleni teki maistaa niitä. V
Näin appelsiinipuita, ja mieleni teki maistaa niiden hedelmiä. O
Luin sunnuntaiaamuna asuntoilmoituksia ja maanantai-iltana huomasin jo omistavani yhden niistä. V
Luin sunnuntaiaamuna asuntoilmoituksia ja maanantai-iltana huomasin jo omistavani uuden asunnon. O